Heräsin iltapäivällä kotona siihen, että K.V. tuli töistä hengästyneenä ja kiireisenä. Oli jotenkin merkityksellistä, että taskussani oli sekä oma että työpuhelin. Koti oli kerrostalokaksio Turun Uudenmaankatu 10:ssä. Lähdimme heti kunnolla herättyäni valmistautumaan johonkin juhliin, joissa olisi työkavereita ja sukulaisia. Vaatteita varten piti hankkia kangasta ja sellaista haeskelimme ravintolan terassilta näyttävästä liikkeestä. Isolla pöydällä oli kangaspakkoja, joita K.V. kaiveli tarkkaavaisesti ja minä keksin hypätä reppuselkään. Kaaduimme tietysti molemmat ja hän loukkasi lonkkansa ja palasi pöydän luokse vähän myrtyneenä. Halasin hänen polviaan ja pyytelin anteeksi. Myyjä seurasi vierestä vaivaantuneena.

Olimme sittenkin jo juhlissa. Minulle oli jäänyt kangaskaupasta Trangian kattilapitimeltä näyttävät sakset käteen, mutta sain palautettua ne oikealle omistajalleen, joka oli vanhempi herrasmies ja ilmeisesti juhlien vieras. Hänen vaimonsa valitteli, että olemme jo nyt lähdössä ja kysyi kovan taustamusiikin yli tunsinko vanhan intialaisen helmen nimeltä Saint. Se oli kuulemma ryöstetty joskus hovista ja leikattu kahtia. Samanniminen iäkäs rouva oli kuollut juuri ennen juhlia ja siksi hänen kuvansa oli kehystettynä narikkatilan pöydällä. Itse asiassa kuvassa oli piirrettyjä hirviönaamoja, mutta se kuului asiaan. Yritin kertoa unestani ja niistä kahdesta puhelimestani taskussa, mutta K.V. ei saanut metelin yli sanoistani selvää.

Lähdimme taas kiirellä asioillemme, tällä kertaa alakerran suuren salin kautta. Tajusin nähneeni paikan joskus valokuvissa ja tunnistin sen eurajokilaiseksi metsastysmajaksi, jota sanottiin Upseerikerhoksi. Joku afrikkalaistyttö istui mahtavalla nojatuolilla, ja muut kalusteet ja koko sali oli täysin ylimitoitettu pikkupaikkakunnan seuraintaloksi. Kun K.V. johdatti minua eteenpäin, huomasin kertoa nähneeni paikan pohjapiirustuksen valokuvassa ja tietäväni reitin ulos. Viittasin portaikkoon ja mielessäni näin käytävän päättyvän Riuttalan Karhulanahteeseen. Lattia oli kuitenkin siivoojan jäljiltä litimärkä, joten keksimme suunnata portaikkoon ja mennä yläkerran kautta.

Kotona (joka tällä kertaa oli pieni rapattu omakotitalo) K.V. alkoi pukea päälleen varsin kummallista päällysvaatekertaa, joka näytti kuin olisi varastettu sairaalasta. Kysyin mihin hän oli lähdössä, mutta hän ei vastannut suoraan, vaan pyysi pahaenteisesti hymyillen lukemaan kirjeen, jonka oli jättänyt porstuaan. Sanoin etten ollut nähnyt mitään kirjettä siellä ja hän puuskahti kirjoittaneensa kaksikin. Kolmatta hän ei enää viitsisi. Lähtö viivästyi vielä, sillä hänen piti liimata jonkinlainen muistilappu kirjeen korvikkeeksi itse liimapulloon. Se oli kontaktiliimaa, jonka kuivumista odotellessamme ehtisimme hyvin käydä olohuoneessa. Se tuntui luonnolliselta. Liimaa pärskähti housuilleni, jotka näyttivät siltä, että ne oli tehty hopeisesta ilmastointiteipistä. Siinä touhutessamme näin kuinka naapuruston vilkkaita pikkupoikia hääri paikalla ja olipa yksi pienimmistä kiivennyt naulakossa roikkuvan takin taskuunkin. Keittiöön laahusti M.H:n vanhempi poika ja kolisteli jääkaapilla. Hän painui pian takaisin omiin oloihinsa, loppumattomaan nuoren miehen angstiinsa.

Palasimme siihen metsästysmajan käytävään, jonka lattia lainehti pesuvedestä. Nyt se muistutti rivitalojen välissä kulkevaa polkua. Kiihdytin kävelyvauhtini suoranaiseen lentoon ja koska tiesin näkeväni unta, laitoin käytävän päässä odottavan rouvan katsomaan hetkeksi muualle niin, että hän ällistyi ehdittyäni paikalle suunnattoman nopeasti. Käteni olivat kaksi peltistä kouraa, joilla tartuin hänen kyynärvarsiinsa ja työnsin hänet mukanani jonnekin avaruuden kaltaiseen värejä kiehuvaan tilaan. Hän muuttui kaljuksi mieheksi ja karjuin hänelle puolaksi konemaisella äänellä. Lopulta hänen ylimaallinen puolustusjärjestelmänsä petti, kun pusersin häntä kuin värillistä taikinaa tai muovailuvahaa. Hän räjähti kolmena tulipallona, joiden paineaalto ylettyi Maahan ja porilaiselle savipellolle asti. Kaupungin keskustan takana aurinko laski jo ja tehtaan musta savupiippu piirtyi punertavalle taivaalle.